Olen viettänyt niin villin vapun, että naurattaa. Napsautin tietokoneen kiinni kahdeksalta, nappasin tuliaissimat kassiin. Puin päälle lenkkarit ja paksuimman kaulahuivini, olihan perinnesuomalainen vappusää. Naapurissa oli tarjolla ruokaa ja rakkautta, tein tyytyväisenä pesän sohvannurkkaan.
Olin peiton alla yhteentoista mennessä, hyvin mielin mutta viluisena ja väsyneenä. Syykin selvisi, puolen yön jälkeen heräsin kuumehorkkaan. Kuulun niihin onnekkaisiin, jotka kevytkin kuume vetää veteläksi. On liian kylmää tai aivan liian kuumaa, nukkuminen muuttuu mahdottomaksi, joka paikkaa särkee eikä kukaan taloudessa asuva voi välttyä tiedolta, että kuolema vaanii kuumepotilasta joka kulman takana. Tuli taas todistettua, että nainenkin voi sairastaa kuin heteromies.
Toukokuun ensimmäiselle suunnitellut puistopiknikit ja 10Camp-treenit ovat jääneet siis suosiolla väliin. Toisaalta, olenpahan saanut olla aloillani ensimmäisen kerran koko vuoden aikana. Olen kahlannut läpi kuvia, lääkinnyt kuumetta epäterveellisimmillä kaapista löytämilläni asioilla, latkinut kiitollisena minulle keitettyä inkivääri-sitruunajuomaa ja kuunnellut, kun raekuuro pieksee lakkipäisten juhlijoiden täyttämää katua.
May Day, a spring celebration known in Finland of the fact it always rains, hails or snows.
☊ MORRISSEY – NOW MY HEART IS FULL
Oijoi saisiko noiden herkullisen näköisten leipien ohjeen??
Hei, ohje on tulossa loppukuusta ilmestyvään Gloriaan!
Pikaisia paranemisia! Sama homma täällä :(
Kiitos kaunis, samaa sinne!
Onpa Hanna kauniina! Ja ihana Mikko <3
Sanos muuta.
Kas, samat sävelet. Täällä tosin ei kuumetta, mutta kolotusta ja kurkkukipua ja sängystä noustessa vaanivaa kuolemaa kyllä. Mua tämä vähän hirvittää kun ihan tosi pian pitäisi juosta puolimaraton – mutta ei kai tässä muu auta kuin käpertyä oikein antaumuksella peitonmutkaan.
Paranemista!
Voih, paranemisia sinne myös!