Jumalille kiitos, että on lauantai! Takana on niin kurja viikko, että tekee mieli kiljua, mutta säästän naapureiden (ja Jarnon) hermoja ja avaudun sen sijaan teille – olkoonkin, että teistä kukaan on tuskin langoilla yhdeksältä lauantai-iltana.
Odotimme maanantaiaamuna kylään vierasta. Kun oli kulunut tunti eikä hänestä ollut kuulunut mitään, soitin perään ja sain kuulla syyn visiitin peruuntumiseen: hän oli kuollut viikonloppuna. Seisoin hölmistyneenä puhelin korvalla, kahvikuppi jäähtyi kädessä. Joskus kuluu kuukausia eikä tapahdu mitään mainitsemisen arvoista. Sitten kun alkaa tapahtua, kaikki voi muuttua sekunneissa.
Kuvat ovat loppukesältä, vielä tarkeni shortseissa mutta syksyn aavisti jo.
Loppuviikkoa on hallinnut murhenäytelmä nimeltä Se Aika Kuukaudesta, kun kipukohtaukset ja päänsärkyaallot kaatavat naisen sänkyyn. Toisinaan kipulääkkeet riittävät pitämään elämän raiteillaan, sitten on viikkoja kun mikään ei vie kipua pois. En nuku vuorokausiin vaan itken, tärisen, valvon, makaan sikiöasennossa kuumassa suihkussa, yritän kävellä, yritän maata, keskitän kaiken vähiinkäyneen energian selviytymiseen. Työt ovat seisoneet, suunnitelmat peruuntuneet, yksivuotissyntymäpäivätkin jäivät väliin. Risoo ihan suunnattomasti, että elämästä kuluu kokonaisia päiviä pelkkään kestämiseen. Harkitsen vaihtoehtoja raskaus, sterilaatio, miedot kovat huumeet, ystävän suosittelema shamaani, käveleminen Kolera-altaaseen. No, oikeasti varasin lääkärinajan, en muista enää monennenko, ehkä tästä kerrasta on apua. Saatan silti mennä myös sille shamaanille.
Eilen pystyin liikkumaan ilman kipua ensimmäistä kertaa päiviin. Hyvä niin, koska meillä oli iltapäivällä kuvaukset, joita en olisi halunnut millään perua. Oli ihanaa, tuntui hyvältä työskennellä, saada aikaan juuri sellaista jälkeä kuin olin suunnitellut. Valvotut yöt tuntuivat päässä ja jaloissa, mutta saimme kaiken valmiiksi ja sen jälkeen oli aikaa vielä rojahtaa viinilasillisen ääreen ennen kuin piti alkaa pakata.
Pääsimme kuvauskamojemme kanssa kotiin vasta myöhään illalla ja lähdimme heti kotona odottaneiden koirien kanssa ulos. Luna kiskoi kohti koirapuistoa päättäväisyydellä jolla vain mäyräkoira voi, emme vastustelleet. Pilkkopimeä puisto oli kokonaan meidän, koirat katosivat samantien varjoihin. Ensin kuului kahinaa, sitten pieniä pyrähdyksiä kun ne jahtasivat toisiaan puiden välissä. Jarno liittyi seuraan, niiden mielestä on parasta maailmassa kun joku ajaa niitä takaa ja sitten vuoro vaihtuu. Seisoin keskellä liikkuvaa pimeää, mihinkään ei sattunut eikä ollut kylmä, katselin niitä, rakkaitani, jotka pitävät huolta minusta ja minä niistä. Pieni pala absoluuttista onnea punavuorelaisessa koirapuistossa, keskellä perjantaiyötä kun kaikki muut olivat kotona nukkumassa tai baareissa riekkumassa, enkä olisi ollut mieluummin missään muualla.
On toki ollut muutakin hyvää. Olen vähemmän kipeinä hetkinä viihdyttänyt itseäni erinnäisillä internet-tutkimuksilla ja lueskellut esimerkiksi erittäin tieteellisiä artikkeleita siitä mitä tarkoittaa, jos herää yöllä tasan 4:44. Näin nimittäin kävi viime viikonloppuna: ensin heräsin juuri siihen aikaan ilman mitään syytä, toisena yönä heräsin täsmälleen samalla kellonlyömällä, kun mies oli ollut ulkona ystäviensä kanssa ja tuli kotiin. Googlasin, sillä arvelin ettei maailmassa ole mitään mihin internetillä ei olisi vastausta. Olin oikeassa, katsokaa vaikka! DIVINE MESSAGE COMING THRU, kirjoitin Mikolle. Olen tässä odotellut, mutta toistaiseksi ainoa perille saapunut viesti on, että naisena oleminen on toisinaan tosi perseestä.
Naurattaa, väsyttää ja vähän itkettää. Joskus toivon, että voisin kirjoittaa tänne suodattamatta kaikesta mitä ympärilläni tapahtuu. Ehkä jonain päivänä. Sitten kun aika on saanut kaiken näyttämään haalistuneelta valokuvalta jostakin, joka tapahtui jollekulle muulle. Lokoisaa lauantai-iltaa ruudun sille puolen, me lähdemme nyt ulos tapaamaan ystäviä joita emme ole nähneet (liian) pitkään aikaan. Kuullaan huomenna!
PHOTOS BY STELLA HARASEK
Kärsin itse vuosikausia selittämättömistä alavatsakivuista ja vatsan toiminnan häiriöistä. Olin välillä työkyvytön ja elämä pyöri päivän voinnin mukaan. Voin sanoa, että uskoisin tietäväni mitä käyt läpi. En edes pitänyt lukua kuinka monta lääkäriä ja spesialistia tapasin. Minut kuvattiin magneetissa päästä varpaisiin useammin kuin kerran, tehtiin laparoskopia endometrioosin varalta, tähystettiin useasti ja siltikään mitään ei löytynyt. Todella raskasta ja uuvuttavaa. Ei vain minulle, mutta myös läheisilleni. Vuosien jälkeen, aika yllättäen, syy kuitenkin löytyi ja oikean hoidon myötä oireeni vähenivät ja raskauden myötä hävisivät. Joka päivä muistan olla onnellinen tästä, sillä pahimmat päivät olivat helvetillisiä. Voimia <3
Minulta löydettiin 32-vuotiaana endon aiheuttama kysta toisesta munasarjasta – siihen asti yksikään lääkäri ei ollut halunnut tutkia teini-iästä jatkuneita tosi pahoja menkkakipujani. Juurikin sikiöasennossa ulvomista ja melkein kivun takia pyörtymistä. Itselläni ei suinkaan ollut tasaista kipua joka kuussa, kivun taso ja “kohtaukset” vaihtelivat tosi paljon. Tähystyksessä sitten leikattiin nyrkin kokoinen kysta pois, mutta saman tien toiseen munasarjaan kasvoi uusi. Sekin leikattiin pois ja lääkärit kehoittivat pikaisesti raskautumaan, jos lapsia haluaisin. Näin sitten tein(!) ja nyt raskauden ja imetyksen jälkeen kauhulla odottelen, palautuuko kivut ja aktivoituuko endo. Sairautenahan se on krooninen, mutta joillain raskaus pysäyttää sen hetkeksi tai pysyvästi. Toivottavasti lääkärit löytävät syyn kipuihisi!
Osanotto ystävän menetyksestä.
Kuukautiskipuihin suosittelisin kokeilemaan TENS-laitetta, jos siihen on mitenkään mahdollisuus. Fysioterapeuttien käyttämät ovat yleensä aika järeän kokoisia (kotikäytössä vielä ok kuitenkin), mutta niitä voisi saada lainaan apuvälinelainaamosta tai vuokrata yksityisiltä toimijoilta (synnytysvalmennusta ja doulapalveluita tuottavilta yrityksiltä/yhdistyksiltä myös). Parhaimmillaan toimiessaan näitä voi käyttää jopa synnytyskipuihin, huonoimmillaan laimentaa vain hieman kipua, mutta toisaalta on vaaraton, sivuoireeton ja mahdollista käyttää vain tarvittaessa.
Kuukautiskipuja varten on ihan omat pienemmät laitteensa, jossa on sopivan muotoiset ja kokoiset lätkät ja hinta on muistaakseni noin satasen luokkaa. En ole itse näihin tutustunut lähemmin, kun ainakin synnytyskipuihin jouduin hakemaan juuri itselleni sopivat taajuudet enkä ole löytänyt tietoa kuinka paljon säätövaraa noissa kannettavissa laitteissa on.
Halusin mainita, kun tätä mahdollisuutta ei ole Suomessa ollut keskusteluissa juurikaan tarjolla ja julkisesti jaettuja kokemuksia vielä vähemmän, vaikka kuukautiskivut tuntuvat vaikuttavan todella monien lisääntymisikäisten elämään radikaalisti.
Voi ei, voimia Stella <3
Menkkakipuihin voi toimia myös aito akupunktio. Suosittelen Maria Juseliusta (akupiste.com)
Ja kiitos ihanasta blogistasi! Toiv tämä viikko on ollut aurinkoisempi. Rentoa viikonloppua!
Kiitos kaikille kommenteista ja sympatiasta, ja anteeksi, että vastaukseni viipyi! Palaan vielä teille erikseenkin, mutta yhteisenä vastauksena monien esille nostamaan asiaan:
Endometrioosi on vanha tuttu aihe ja sitä on epäilty ja tutkittu multa ultraäänellä lukuisia kertoja viimeisen viidentoista vuoden aikana, ilman mitään näkyvää viitettä siihen. No tovi sitten mulle selvisi (vasta kun itse selvittelin asiaa) että ei se aina ultrassa näy. Sain tällä viikolla lääkäriltä lähetteen magneettikuvaukseen, ehkä se sitä kautta sitten selviää. Kivut ovat kuitenkin vuosien varrella olleet tosi epäsäännölliset, on ollut kokonaan kivuttomia kuukausia ja jopa vuosia, mikä ei oikein tue endometrioositeoriaa, koska sen aiheuttamat kivut toistuvat kuulemma kuukaudesta toiseen melko samanlaisella syklillä. Poikkeuksiakin varmasti on, mutta eiköhän tämä selviä sitten magneettikuvauksen myötä (sitten kun olen selvittänyt miten järkkykallis se on ja onko minulla siihen varaa).
Muita tilan arvioimista hankaloittavia seikkoja ovat aika ajoittain heräävä ja pahaksikin äityvä IBS sekä se, että pahimmat kramppikivut osuvat nykyisin vasta kuukautisten jälkeen ja saattavat jäädä päälle moneksi päiväksi, jopa kokonaiseksi viikoksi. Enpä tiedä mitä siitä ajattelisin eivätkä kyllä oikein tiedä lääkäritkään.
Osanotto ystävän poismenon johdosta. :'( ♡
Mulla menkkakivut pahenivat kun lopetin hormonaalisen ehkäisyn. Ajoittaisia jalat alta-kramppeja mukaanlukematta tulen kuitenkin toimeen kipujen kanssa, välillä parin buranan turvin. Kestän kuitenkin mieluummin ajoittaiset kivut kuin ne kaikki sivuvaikutukset joita sain _kaikista_ kokeilemistani hormoniehkäisyistä (ja voin kertoa että niitä oli PALJON, sekä sivuvaikutuksia että ehkäisymuotoja), joten näillä mennään nyt. Mulla menkat vaikuttaa eniten ns. päähän; välillä itken ja nauran vuoronperään, ja silloin mietin itsekin, että no johan on taas Skitso nainen-protoyyppi valloillaan. :•D
Zemppiä sulle, ja toivottavasti löydät hyvän lääkärin joka osaisi auttaa sua tuon kipuasian kanssa. Ota mäykky kainaloon, se helpottaa ainakin henkisesti vähän. ♡♡♡
Miksi et vaan kirjoita suodattamatta kaikkea?
Koska julkisen blogin kirjoittaminen tuhansien ihmisten yleisölle tuo mukanaan tietynlaista vastuuta.
Voin itse valita paljonko haluan antaa itsestäni näissä teksteissä, mutta on paljon asioita, joista on mahdoton (tai vähintäänkin vaikeaa) kirjoittaa viittaamatta asioihin, jotka liittyvät muihin ihmisiin. Niiden kanssa on vaan pakko vetää tiukkoja rajoja.
Voi surku minkälainen viikko
Noihin kipuihin minäkin kyllä suosittelisin endometrioosiin perehtynyttä gyneä. Itse sain vuosien jälkeen avun Minna Kaukolta Terveystalosta.
Kiitos sympatiasta! Sain juuri lähetteen lantionseudun magneettitutkimukseen, katsotaan mitä siellä selviää.
Vyöhyketerapia on auttanut mua naisten vaivoissa. Olen käynyt säännöllisesti kohta vuoden, 6. kerran jälkeen alkoi huomata selkeän muutoksen. Yhdellä buranalla pärjään nykyään, aina ei tarvitse sitäkään.
Huhhuh mikä viikko! Otan osaa ystäväsi poismenon johdosta. <3
Mulla sama huomio, kuin Jojolla, sokeri pois jättäminen on auttanut kuukautiskipuihin. Mulla kivut kestää onneks vaan yhen päivän, mutta on sen päivän kyllä ihan hirveet. Mulla suurin syy on ollu ärtyneen suolen oireyhtymä ja oikeella ruokavaliolla kivuista on tullu siedettäviä. Suurimmat jutut mitkä on itellä vaikuttanu menkkakipuihin on ollu, maitotuotteet, vehnä, ohra yms. (kaura, tattari, riisi, maissi on ollu ok) ja erityisesti sokeri. Kannattaa kokeilla aina vaikka menkkoja edeltävän viikon ja menkkaviikon syödä sokerittomasti ja testata onko mitään apua.
Ja yks vinkki minkä oon kokenu tooooosi hyödylliseks ite, ni oon seurannu mun olotiloja ja pahimpia kipupäiviä ja merkinny niitä kalenteriin. Nyt pystyn ennakoimaan ja en sovi pahimmalle kipupäivälle mitään ja menkkoja edeltävän viikon pidän rauhallisena ja annan tilaa itselleni (koska kaikki ihmiset ärsyttää sillon :D) https://lifted.fi/blogi/liikkuminen/kuukautiskierto-ja-treeni/ Tästä sai kans hyviä vinkkejä.
Oon nyt vasta kesän loppupuolen jälkeen alkanu suunnittelemaan elämääni kuukautiskierron huomioiden. Elämästä on tullut helpompaa ja en pety itseeni joka kuukausi, kun en taaskaan saa tiettyyn aikaan kuukaudesta mitään aikaiseksi. Toisaalta on kiva, että vähän pystyy arvioimaan energiatasojaan kuukauden aikana. Kaikkea ei tietenkään voi suunnitella! Kyllä sitä välillä kiroaa naisena olemista, mutta on se usein aika kivaakin. Hyvää syksyä ja parempia viikkoja! <3 Ps. sun blogi on paras! <3
Osanottoni ystävän poismenon johdosta, elämä pysähtyy usein kovin äkillisesti.
Voi ei! Osanotto ystävän poismenoon. Itse myös kärsin kovista menkkakivuista. Endometrioosia epäiltiin aikanaan, ultra ei tuottanut tulosta. MUistaakseni lääkäri sanoi ettei sitä voida aina ultrallakaan poissulkea ja tarvittaessa olisi tehty lisätutkimuksia. Pärjäilin kuitenkin monta vuotta hormonaalisen ehkäisyn avulla (EVra), nyttemmin kuukautiset ovat siedettävät. Toivottavasti saat selvyyden asiaan ja pääset erikoislääkärille.
Osanotto ystävänne poismenosta!
Hei!
Jos kuukautiskivut ovat noin pahat enemmän tai vähemmän vuodesta toiseen niin varaa aika yksityiselle, endometrioosiin perehtyneelle gynekologille. Kyllä, ne tarkemmat selvittelyt ovat kalliita mutta kallista on myös jos joudut perumaan töitäsi. Endometrioosia ei välttämättä saa pois mutta sen saa hoidettua siedettäväksi. Hormoneista (esim.hormonikierukka) ei kannata myös periaatteen vuoksi kieltäytyä, vaan kokeilla avoimin mielin, ne saattavat auttaakin ja tuoda uudenlaisen elämänlaadun!
Tsemppiä!
Iso suositus tarkemmille selvittelyille ja hormonikierukalle! Itselläni kävi suuri onni kun tk-lääkäri, jonka mielestä minulla ei voi olla endometrioosia, koska olen nuori (?) eikä sitä minun tietääkseni ole suvussa, kuitenkin teki lähetteen osaavalle gynekologille, joka heti jo haastattelun perusteella osasi endoa epäillä. Olin aiemmin lopettanut e-pillerit ja siirtynyt käyttämään kuparikierukkaa, koska hormonaalinen systeeminen ehkäisy vuosia käytettynä oli tuonut mukanaan liikaa sivuvaikutuksia. Hormonaalinen ehkäisy kuitenkin pitää endometrioosin kurissa, joten ojasta allikkoon jouduttiin. Nyt olen hyvin onnellinen hormonikierukan käyttäjä, enkä tästä ehkäisymenetelmästä ihan hevillä luovu. Hormoniannos on pienempi kuin pillereissä ja paikallisena hoitona systeemiset vaikutukset ovat pillereiden vaikutusta paljon pienemmät. Mielelläänhän sitä olisi ilman hormonaalista ehkäisyä, mutta otan paljon mieluummin seuraavat noin 240 kk kivuttomina ja toimintakykyisenä marginaalisesti kohonneen syöpäriskin kanssa kuin puolet noista kuukausista kärsien järkyttävistä kivuista ja tulvivasta kohdusta. Uskon, että elämänlaatuni on tällä tavalla eksponentiaalisesti parempi.
Voimia!
Minä taas kuulun siihen ei niin olemattomaan vähemmistöön, jolle hormonikierukka ei poista kuukautisia tai muuta muitakaan oireita. Olo on edelleen kuin jyrän alle jäänyt. Toki kannattaa kokeilla, sillä voihan tuokin auttaa.
Hei pakko yhtyä MinnaA:n näkemykseen. Itselläni järkyttävät kuukautissupistukset alkoivat about 27-vuotiaana ja pahenivat koko ajan. Pahenivat siihen pisteeseen, että vedin kipuihin burana 800 ja panacodia yhtäaikaa melkein joka kuukausi. E-pillerit eivät olleet vaihtoehto, koska omalla kohdalla testasin pari kertaa ja koko kroppa ja pää meni ihan sekaisin. Aloin olla aika epätoivoinen, ja päätin, että joku ratkaisu pitää löytyä. Koska olen ammatiltani toimittaja, päätin selvittää, millä helkkarilla kivuista pääsee eroon. Kaivelin tutkimuksia, luin kirjoja ja haastattelin lääkäreitä. Sain selville, että useissa tapauksissa (ei kaikissa) endometrioosi voi kehittyä, koska kohtu ei saa lepoa. Ekana tuli vaan ajatus, että “jaha, kiitos tästäkin evoluutio, meitä lapsettomia kolmekymppisiä rangaistaan tälläkin tavalla”. Sain nimittäin kuulla yhdeltä asiaan perehtyneeltä lääkäriltä, että aikaisemmin, ennen kuin naiset alkoivat huolehtia omasta ehkäisystään, tultiin raskaaksi säännöllisin väliajoin ja nuorempina, mikä antoi kohdulle “lepoa”. Eli että kroppa ei tehnyt joka kuukausi turhaa työtä, kun se valmistautui munasolun hedelmöittymiseen. Koska nykyään sitä ei ehkäisyn takia tapahdu niin usein, ja kropan kaikki “työ” kirjaimellisesti “valuu viemäriin”. Suht perusteellisen selvittelyn jälkeen sain kuitenkin selville, että hormonikierukan erittämä paikallinen hormoni tekee käytännössä saman kuin jos olisi raskaana, eli estää kohdun limakalvoa paksuuntumasta. Tämä puolestaan vähentää kuukautisvuotoja, kohdun rasitusta ja kipuja. Jatkuvan keinotekoisen hormonin eritys omassa kropassa ahdisti ajatuksena, mutta olin niin epätoivoinen kipuineni, että ajattelin kokeilla. Koska kaipa kropalle on kuitenkin parempi tasainen hormoni kuin jäätävä määrä särkylääkettä joka kuukausi. Päätin siis kokeilla hormonikierukkaa, ja se on ollut kyllä toistaiseksi elämäni paras päätös. Kivut lievenivät jo asetuksesta seuraavien kuukautisten aikana ja ovat nyt puolentoista vuoden jälkeen poistuneet lähes kokonaan. Satunnaisina kuukausina saattaa olla joitakin kramppeja, mutta niistä selviää yhdellä buranalla. Ja jos ei ole ollut raskaana, kierukan saa ainakin Helsingissä ilmaiseksi kunnan Ehkäisyneuvonnan kautta. Toki kaikki ovat yksilöllisiä, ja kuukautiskivuille voi olla monia syitä, mutta mun elämänlaatu on kyllä parantunut niin paljon, että oli ihan pakko jakaa tämä järkyttävän pitkä sepustus ihan vain siksi, että tiedän, kuinka lamauttavia nuo menkkakivut pahimmillaan on. Mutta yhtä kaikki, a ehdottomasti kannattaa konsultoida osaavan gynekologin kanssa. Tsemppiä! Toivottavasti saat pian apua kärsimykseesi.
Kommentoin vain, koska omalla kohdallani (kovien) kipujen syyksi paljastui endometrioosi. Annat ymmärtää että olet käynyt vaivoissasi jo useasti lääkärillä. Tuttu juttu… Kannattaa ehdottomasti hakeutua gynekologille, koska ainakin tämän sairauden diagnosointi viivästyy muutoin usein. Tai vain poissulkemiseksi.
Toivon kaikesta huolimatta iloa syksyysi!
Osanotto ystävän poismenosta. Tiedä myös miltä se aika kuukaudesta tuntuu. Välillä on helpompia kuukausia, mutta sitten puskista tulee ihan hirveimmät menkat ikinä. Toivottavasti gynellä selviää jotain. Toivoisin, että voisit kirjoittaa suodattamatta ja kertoa mitä ympärilläsi tapahtuu. Samaa toivoisin voivani omassa elämässäni. Mahtavaa viikonloppua!
4:44 x 2, ja päivämäärä jos oli nyt 20.9 tai ennen, on kyllä ihan muuta kuin nyt kookkeli väittää . No, en tässä näpyttele, mut ois joskus kiva saada sulle näitä ehkä selventää.
Mulla oli nuorempana menkkakivut huikeet, ja aivolisäkkeestä löytyi jokin ns kysta. Sitä ei saatu pois, ja menin eräälle parantajalle, ja kun seuraava magneettikuva otettiin, hups, sitähän ei enää näkynyt!! Se siittä sitten.
Joskus tositarinat ovat tarua ihmeellisempiä.
Oi. Tuollaiset pysähdyttävät lähdöt ovat kyllä ajan seisakkeita. Osanotto.
Ihanaa viikonloppua!! ✨
mia näpyttele ihmeessä! kiinnostaa.
.. no sulle voin vastaa, että numerologian energiatasot ovat ennallaan, merkitykset muuttuneet. Se on vain yksi osa sielunmatkaa tänne ja täällä. Jokaisella on omat lukunsa! Sinulla myös ✨. Neljä on ns enkelilukuja. Myös ovia astraalimaailmaan. Osa hyviä, osa ei. Riippuu henkilöstä ❤
♡
Toivottavasti lääkäri tekee ultraäänikuvauksen. Jos ei, käy sellaisessa yksityisellä gynellä. Syy koviin menkkakipuihin ja lisääntyneeseen vuotoon voi olla erilaisissa kohdun hyvälaatuisissa kasvaimissa, joita ei havaitse gynen perustutkimuksessa. Niitä voidaan poistaa päiväkirurgisella toimenpiteellä lyhyessä nukutuksessa. Toipuminen on nopeaa ja elämä yleensä vähän helpottuu toimenpiteen jälkeen.
Osanotto ystävän poismenosta.
Omat kuukautiskivut on ain ollu karseet, mut lopetin vuos sit sokerin kokonaa ja sen jälkee on kivut ja pms:t ollu hyvin harvinaisii vieraita. Suositan myös koittaa vyöhyketerapiaa.
Langoilla. Tsekkailen instagramin päivityksiä hiukka liian usein kun on hieman levoton ja tylsistynyt olo. Kannattaa yrittää, kirjottaa suodattamatta, sitten kun on siihen valmis. In the end, what really matters?
Itsellä ei ole noin paha tilanne kohtuni kanssa, mutta toisinaan on niitä puskasta tulevia pahempia kertoja. Oudointa on miten menkkakivut vaikuttavat mieleeni. Kaikki sairastaminenhan yleensä (oksennustaudissa ajattelen heti, että kuoleminen ei välttämättä olekaan niin huono vaihtoehto:D), mutta kk.kipu niin vahvasti vetää alavireiseiseksi, että olen tehny oikeen säännön, että kuukautisten ekoina päivinä en saa kelailla mitään asioita.
Valoo sinne!
:) Täällä ollaan. Itse olin tänään jo ihan sunnuntai oloissa ja aika mökönä kunnes poikani oikaisi päivän olevan vasta lauantai. Mikä ihanuus!? Vielä yksi huilipäivä ennen hulabaloota.