Kaupallinen yhteistyö World Vision ja Asennemedia

Kun palasimme kotiin häämatkalta ja kävimme läpi reissumme aikana saapunutta postia, odotimme jännityksellä erästä tiettyä kirjekuorta. Olimme nimittäin saaneet tiedon, että meidät on valittu pienen ihmisen kummeiksi. Tuosta odotetusta kuoresta löytyisi hänen nimensä, kuvansa ja tervehdyksensä.

Siellä se oli, paksun postipinkan alimmaisena, suuri kirjekuori Suomen World Visionilta. Kummilapsemme on Keniasta, kahdeksanvuotias poika, joka haluaa olla isona kuorma-auton kuljettaja. Hänen lempivärinsä on punainen ja hän pitää jalkapallosta. Mukaan on liitetty hänen tekemänsä piirros, jossa on hänen kotinsa, siskonsa ja perheen kissa. Valokuvassa hän pitelee edessään meidän kuvaamme. Hän on saanut itse valita kenet tahtoo kummikseen. Hän on valinnut meidät.

Juuri siksi kummiksi tuleminen tuntui aivan erityiseltä. Suomen World Vision tarjoaa nyt uudenlaista tapaa lähestyä kummiutta. Perinteisesti kummi on valinnut kummilapsen maan, iän, sukupuolen tai kuvan perusteella, tai järjestö on yhdistänyt toisilleen sopivat kummit ja lapset. Molemmissa tapauksissa aikuiset ovat tehneet valinnan lapsen puolesta, ja jotkut lapset ovat joutuneet odottamaan vuosia, että joku valitsisi juuri heidät. Tuntuu tosi hienolta, että asetelma on käännetty ensimmäistä kertaa toisinpäin. Omalta tuntuvan kummin valinta saattaa olla hyvinkin merkityksellinen kokemus lapselle, joka ei pääse välttämättä vaikuttamaan kovinkaan moneen asiaan elämässään.

Ryhdyimme kummeiksi, koska se tuntuu konkreettiselta tavalta auttaa kehitysmaassa asuvaa lasta ja hänen koko yhteisöään. Yhden kummin tuesta hyötyy kummilapsen lisäksi keskimäärin neljä muuta lasta samalla asuinalueella. Kummeina saamme olla mukana edistämässä köyhyyden kierteen katkaisemista, pysyvää muutosta ja parempaa tulevaisuutta, sillä kummilapsen kotiseudun kaikki lapset saavat mahdollisuuden koulunkäyntiin, terveydenhuoltoon ja riittävään ravintoon.

Miksi emme ole ryhtyneet kummeiksi jo kauan sitten? Minulla on ollut ennakkoluuloja: julkisen keskustelun pelottelemana ajattelin esimerkiksi, että raha ei päädy sinne minne se on tarkoitettu, vaan sujahtaa välikäsien taskuihin. Pieni taustatyö kuitenkin osoitti, että Suomen World Visionin tapauksessa siitä ei ole pelkoa.

On suuri kunnia, että kahdeksanvuotias poika on valinnut juuri meidät osaksi elämäänsä. Haluamme ehdottomasti sitoutua tähän tehtävään, olla tukena kun hän kasvaa pienestä koululaisesta aikuiseksi. Tuntuu tärkeältä, että voimme osaltamme auttaa tekemään jonkun elämästä edes vähän helpompaa. Ja mikä parasta, saamme pian tavata hänet! Olemme nimittäin lähdössä loppuviikosta Suomen World Visionin kanssa Keniaan tutustumaan tarkemmin järjestön toimintaan paikan päällä ja saamme samalla tavata uuden kummipoikamme. Oman kummilapsen tapaaminen on mahdollista ihan kaikille kummeille.

MITÄ KUMMIKSI RYHTYMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

Kummius on helppo ja konkreettinen tapa auttaa kehitysmaassa asuvaa lasta ja hänen koko yhteisöään. Kummina annat lapselle mahdollisuuden olla lapsi ja käydä koulua töihin joutumisen sijaan. Autat myös alueen aikuisia tekemään muutoksia, jotka takaavat lapsille paremman tulevaisuuden. 

Kummi sitoutuu minimissään 30 euron kuukausimaksuun, joka ohjataan kummilapsen koko yhteisöä tukevaan kehitysyhteistyöhön. Lahjoitusvaroilla pyritään kohti pysyviä rakenteellisia muutoksia, jotka auttavat kaikkia alueen lapsia: kun uusi sukupolvi saa koulutuksen ja terveen lapsuuden avulla paremmat eväät elämään ja voimaa asioiden muuttamiseen, asukkaat osaavat parantaa omaa hyvinvointiaan senkin jälkeen, kun World Visionin työ alueella loppuu.

Kummiksi voi ryhtyä kuka vain, yksin, kaksin, perheenä, ystäväporukalla, koululuokan voimin tai yrityksenä. Tapoja kummiksi ryhtyiseen on kaksi: se perinteinen jossa kummi valitsee itse lapsen, tai uusi Anna lapsen valita -ohjelma, jossa lapsi saa itse valita kumminsa – suosittelen tätä niin sydämeni pohjasta!

Kummit saavat kerran vuodessa vuosiraportin, jossa on lapsen tuore kuva ja hänen terveisensä. Suurin osa saavat kummilapseltaan vuosittain myös lyhyen videotervehdyksen ja joulukortin. Kummeille lähetetään myös uutiskirjeitä, videoita ja lehtiä, joissa kerrotaan miten kehitysyhteistyö lapsen kotiseudulla edistyy.

Kummi voi kirjoittaa lapselle, kannustaa tätä koulunkäyntiin ja kysellä tämän kuulumisia. Kummi voi myös halutessaan vierailla omatoimimatkalla kummilapsen kotimaassa ja tavata myös kummilapsensa hänen kotiseudullaan. Kummin on myös mahdollista osallistua Suomen World Visionin järjestämälle opintomatkalle, jossa vieraillaan kummilapsen kotiseudulla ja tutustutaan kummien tuella tehtyyn työhön. Oman kummilapsen tapaaminen on usein matkan kohokohta.

MITEN KUMMILAPSI HYÖTYY KUMMIUDESTA?

Suomen World Vision tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä useissa kohteissa ympäri maailman: kummien tuella parannetaan satojen tuhansien lasten elämää. Kummilapset perheineen elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja kummimaksuilla rahoitetaan työtä, joka puuttuu köyhyyden syihin ja mahdollistaa pysyvän muutoksen edistämällä lasten terveyttä, ravitsemusta, koulunkäyntiä ja muita lasten oikeuksia. World Vision kouluttaa vanhempia, opettajia ja paikallisia johtajia, ja kannustaa koko yhteisöä pitämään huolta lapsistaan. Se tuntuu meistä itsestäänselvyydeltä, mutta ei ole sitä paikoissa, jossa kaikesta on pulaa ja elämä on pahimmillaan pelkkää selviytymistä.

Kummiohjelmaan mukaan pääsevät lapset valitaan kunkin yhteisön eniten apua tarvitsevista perheistä. On tärkeää, että perhe sitoutuu tukemaan lapsen koulunkäyntiä, jotta lapsen ei tarvitse keskeyttää kouluaan mennäkseen töihin. Monet kummilapsista ovatkin juuri aloittelemassa koulua tai ovat muuten erityisen tuen tarpeessa.

Kummiudella voi olla käytännön avun lisäksi suuri merkitys kummilapselle. Hän saa kummiuden myötä ihan oman, erityisen ystävän kaukaa Suomesta. Kummin tuki ja yhteydenpito viestivät lapselle, että hän on tärkeä ja hänelle toivotaan hyvää. Kokemus voi olla hänelle täysin uusi, sillä hän saattaa elää kulttuurissa, jossa lasten tarpeille ei ole päivittäisen selviytymisen keskellä tilaa.

Lahjoitusvaroilla tuetaan koko yhteisöä, mutta kummilapset ovat Suomen World Visionin erityisessä seurannassa ja heidän perheidensä luona vieraillaan kolmen kuukauden välein varmistamassa, että lapsi käy koulua, saa tarvitsemansa rokotukset ja on terve.

Koko yhteisön auttamiseksi suunnatun kuukausimaksun lisäksi omaa kummilasta ja tämän perhettä voi halutessaan tukea myös erillisellä lahjoituksella, joka ohjataan suoraan heidän auttamiseensa.

MITÄ KUMMIEN TUELLA SAADAAN AIKAAN?

Kestävien tulosten saamiseksi on työskenneltävä alusta alkaen koko yhteisön kanssa, sillä muutosvoima on paikallisissa ihmisissä. World Visionin työ on nimenomaan aktivoida ja varustaa paikallisia ihmisiä muuttamaan asioita itse. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä kenttätyöhön palkatun paikallisen henkilökunnan kanssa, kumppanimaan omien asiantuntijoiden, viranomaisten sekä kunkin alueen asukkaiden kanssa. Päätökset autettavista kohteista tehdään aina paikallisesti. Ihmiset saavat uutta osaamista, uusia työkaluja ja he oppivat ajamaan asioitaan, jotta saavat heille kuuluvia kunnallisia ja valtiollisia palveluita terveydenhoidosta koulutukseen. Tämä on pysyvää pääomaa, jonka avulla paikalliset osaavat parantaa hyvinvointiaan sen jälkeen kun World Visionin työ alueella 10-15 vuoden kuluessa päättyy.

Esimerkit yhteistyön tuloksista ovat konkreettiset. Esimerkiksi Intian Ambegaonissa World Vision sai kitkettyä kroonisen aliravitsemuksen kokonaan, vaikka työn alkaessa yli puolet lapsista kärsi kroonisesta aliravitsemuksesta. Nykyisin lähes kaikilla perheillä alueella on kunnollinen vessa, työn alkaessa lukema oli vain 13%. Työn alkaessa 25% lapsista aloitti yläkoulun, vuonna 2018 yläkouluun jatkoivat kaikki alueen lapset. Nämä ovat tuntuvia muutoksia, joilla on kauaskantoisia seurauksia. Viimeisen viiden vuoden aikana 89% World Visionin hoitamista vakavasti aliravituista lapsista on toipunut täysin.

HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN LIITTYVÄT MYYTIT 

Järjestöjen hyväntekeväisyyteen ja kehitysyhteistyöhön liittyy paljon ennakkoluuloja, kuten esimerkiksi se mitä itsekin pohdin: menevätkö rahat oikeasti sinne missä niitä tarvitaan? Pelätään, että lahjoitetut varat uppoavat paikalliseen byrokratiaan ja varsinaiseen hyväntekeväisyyskohteeseen päätyy siitä vain pieni osa. Suomen World Vision on kuitenkin Ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö, joka on äärimmäisen tarkka varojensa käytöstä ja varmistaa, että lahjoitusvarat päätyvät sinne minne ne on tarkoitettu. Paikallinen kenttähenkilökunta johtaa projekteja ja valvoo varojen käyttöä, jotta paikalliset poliitikot tai heimopäälliköt eivät pääse nyhtämään välistä. Rahaliikennettä valvovat järjestön ulkopuolelta ulkoministeriön virkamiehet ja tilintarkastajat, ja niin rahankäytöstä kuin tuloksista raportoidaan säännöllisesti ulkoministeriölle.

75,2% lahjoitusvaroista menee suoraan avunsaajille ja loput 24,8% kuluu hallinnollisiin kuluihin ja henkilökunnan palkkoihin (6,5%), työstä tiedottamiseen (2,6%) ja uusien lahjoittajien hankkimiseen (15,7%). Suomen World Vision on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka kasvun myötä saadut varat ohjataan kokonaisuudessaan avustuskohteisiin tai sijoitetaan seuraavien vuosien avustusbudjetin kasvattamiseen.

Moni miettii myös eikö apu pääsisi paremmin perille suoraan ilman välikäsiä, esimerkiksi lomamatkalla kohdatulle lapselle lahjoittamalla tai keräämällä porukalla rahapotin kyläkoulun rakentamiseen. Yhden kohteen tukeminen tuo tietysti tilanteeseen välitöntä apua, mutta harvoin auttaa ratkaisemaan ongelmia pidemmällä tähtäimellä. Yhden lapsen koulumaksujen maksaminen auttaa häntä pääsemään kouluun, mutta apu jää puolitiehen, jos annettu opetus on niin heikkoa ettei hän pääse jatko-opintoihin tai vanhemmat päättävät, että lasta tarvitaan kotona vedenkantoapuna. Eikä uusi kyläkoulu auta, jos kylään ei saada opettajia esimerkiksi puhtaan veden puuttumisen takia, tai jos vanhemmat arvostavat lasten työntekoa koulunkäyntiä enemmän, tai jos lapset joutuvat keskittymään nälän loitolla pitämiseen oppimiseen sijaan.

Köyhyydessä on kyse isoista ongelmavyyhdeistä, joiden purkaminen onnistuu tehokkaimmin vanhempien toimeentuloa parantamalla. Pitkäaikaiset ja pysyvät muutokset syntyvät silloin, kun yhteisön aikuisilla on varaa koulumaksuihin, koulujen kunnostamiseen, opettajien lisäkouluttamiseen ja puhtaan veden hankkimiseen.

Avustuskohteiden haasteet ovat usein monimutkaisia ja yhteistyötä tehdään monella tasolla moneen eri suuntaan. Muutosprojektien johtaminen sekä paikallisen kulttuurin, kielen ja politiikan tuntemus ovat suuressa roolissa yleensä 10-15 vuoden pituisissa hankkeissa, joiden aikana saatetaan joutua perehtymään hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla vedenpumppaamossa käytettävään teknologiaan tai paikallisen yrittäjyyden rakenteellisiin esteisiin. Niinpä kehitysyhteistyötä tekevät siihen koulutuksen saaneet ammattilaiset.

Kehitysyhteistyössä on ylipäänsä usein kyse paljon isommista asioista kuin pelkän infran rakentamisesta: työssä taistellaan usein vanhoja uskomuksia ja toimintamalleja vastaan. Tärkein ja samalla vaikein muutos on muuttaa asenteita, saada ihmiset oppimaan omista oikeuksistaan ja uskaltamaan vaatia oikeuksia myös omalta valtioltaan. Juuri tätä työtä pääsee kummina tukemaan.

Usein kysytään myös eikö pitäisi auttaa ensin kotimaan köyhiä ennen kuin viedään apu ulkomaille. Mutta eiväthän nämä sulje toisiaan pois. Moni järjestö tekee hienoa ja tärkeää työtä Suomessa köyhien ja syrjäytymisvaarassa olevien puolesta. Auttaa voi kuitenkin niin lähellä kuin kaukana. Jokainen meistä saa valita itselleen sopivan ja omalta tuntuvan auttamisen tavan, samoin järjestön tai kanavan sen kohdistamiseen. Rahallisen tuen lisäksi auttaa voi myös tarjoamalla aikaansa ja osaamistaan.

Suomen World Vision haluaa tarkastella asioita globaalista näkökulmasta ja puuttua esimerkiksi urbanisoitumisen ja pakolaisaaltojen juurisyihin. Kehitysmaiden ihmisillä on usein huutava pula asioista, joita meillä pidetään itsestäänselvyytenä. Varsin pienillä rahallisilla panostuksilla saadaan usein aikaiseksi valtavia tuloksia. Yhä useammasta lapsesta tulee koulutettu, hyvinvoiva aikuinen, joka saa myöhemmin ja vähemmän omia terveitä lapsia.

Tällä hetkellä erityisesti Afrikassa tehtävän hyväntekeväisyyden yhteydessä puhutaan paljon white saviour -kompleksista. Sillä viitataan ei-valkoisia auttavaan valkoiseen ihmiseen, joka pyrkii hyötymään toiminnastaan lähinnä itse kiillottamalla sädekehäänsä ja tulee samanaikaisesti tukeneeksi juuri niitä rakenteita, joista ongelmat autettavassa maassa ovat alun alkaen lähtöisin, pahimmillaan juuri valkoisten aikaansaamina. Aihe on monimutkainen ja vaikea. On tervettä pohtia kriittisesti oman toimintansa lähtökohtia ja sitä miten puhuu ihmisistä, joita pyrkii tukemaan. Auttamatta jättäminen siinä pelossa, että auttaa väärin, ei kuitenkaan ole minusta hyvä vaihtoehto, sillä esimerkiksi juuri kummitoiminnan avulla voidaan antaa sadoilletuhansille lapsille mahdollisuus parempaan elämään. On myös ihan luonnollista, että auttamisesta saa itse hyvän mielen, joka parhaassa tapauksessa kannustaa tekemään lisää hyvää.

World Vision pyrkii toimimaan eettisesti niin mainonnassaan kuin toiminnassaan. Järjestö ei halua mennä ohjelma-alueille kertomaan miten sikäläiset ongelmat pitäisi ratkaista, vaan antaa paikallisille työkaluja itse parantaa elämäänsä pysyvästi. Kunkin ohjelma-alueen asukkaat tekevät itse päätökset siitä mihin haasteisiin he haluavat muutosta ja mihin toivovat tukea. Yhteisö valitsee myös itse kaikkein eniten apua tarvitsevat perheet ja lapset kummilapsiohjelmaan.

Suomen World Vision toteuttaa hankkeensa yhteistyössä kohdemaan World Vision -toimiston kanssa ja kaikki työntekijät ovat paikallisia. Suomesta ei siis lähetetä työntekijöitä kenttätyöhön, vaan työntekijät työskentelevät ja asuvat niillä alueilla, joissa ohjelmia on käynnissä. Tärkein tavoite on yhteisöjen voimaantuminen ja kyky ottaa oma elämä haltuun, sillä voimaantuneet ihmiset puuttuvat oma-aloitteisesti köyhyyden syihin, osaavat vaatia omia oikeuksiaan ja huolehtivat lasten hyvinvoinnista. Voimaantunut kylä- tai slummiyhteisö jatkaa itsenäisesti kotiseutunsa kehittämistä, kun avustustyö alueella päättyy.

Olen itse niin monin tavoin etuoikeutettu ja onnekas, että haluan auttaa siinä missä voin, laittaa hyvää kiertämään. Koen kuitenkin omasta hyväntekeväisyystoiminnastani puhumisen vaikeaksi, sillä monet kokevat vaikuttajien hyväntekeväisyyden hyvän omatunnon ostamisena ja kovin helposti saa niskaansa syytteitä tekopyhyydestä. Toisaalta olen huomannut senkin, että puhumatta jättäminen saa ihmiset olettamaan, että hyväntekeväisyyttä ei tehdä. Ehkä siis parempi puhua kritiikin uhallakin, sillä tuntuu tärkeältä puhua auttamisesta arkisena asiana, jota me kaikki voimme tavalla tai toisella omien resurssiemme puitteissa tehdä. Hyvää voi tehdä niin monin tavoin, niin pieninä ja konkreettisina tekoina omassa arjessa kuin hyväntekeväisyysjärjestöjen tukemisena. Olen itse tukenut vuosien ajan useampia mielestäni tärkeää työtä tekeviä järjestöjä ja olen tosi iloinen siitä, että tämän yhteistyön myötä olen saanut mahdollisuuden tutustua myös Suomen World Visionin toimintaan ja tehnyt päätöksen lähteä Jarnon kanssa mukaan kummitoimintaan. Toivon, että osaan puhua siitä glorifioimatta. Emme ole täydellisiä ihmisiä sen enempää kuin muutkaan, toiminnassamme on paljon parantamisen varaa, mutta minusta on tärkeintä, että me kaikki yritämme omien mahdollisuuksiemme mukaan auttaa sen sijaan, että kilpailemme siitä kuka tekee eniten tai parhaiten.

Jotkut ovat kyseenalaistaneet onko eettisesti oikein tehdä kaupallista yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Olemme itsekin saaneet jonkin verran kritiikkiä tekemästämme hyväntekeväisyysyhteistyöstä.

Järjestöillä ei yleensä ole suuria markkinointibudjetteja, koska valtaosa varoista halutaan ohjata auttamiseen. Vaikuttajayhteistyön kautta järjestöt voivat kuitenkin tavoittaa hyvin kustannustehokkaalla tavalla suuria määriä ihmisiä, jotka saattavat olla kiinnostuneita auttamisesta. Yhteistyö on myös esimerkiksi perinteiseen mainontaan verrattuna tehokas tapa viestiä järjestön konkreettisesta toiminnasta ja sen saavuttamista tuloksista.

Hinnoittelemme työmme aina normaalia edullisemmin, kun työskentelemme hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Joka vuosi teemme osan työstä myös pro bono eli puhtaasti hyväntekeväisyytenä. Merkitsemme silti kaikki yhteistyöt kaupalliseksi yhteistyöksi riippumatta siitä olemmeko tehneet työn ilmaiseksi tai tavallista pienempää korvausta vastaan. Siitä tiedätte ja tunnistatte, että näkyvyydestä on sovittu etukäteen ja sillä on kaupallinen agenda – tässä tapauksessa toivomme innostavamme teistä mahdollisimman monet kummitoimintaan mukaan kanssamme.

Olemme myös kaikkien yhteistyökumppaneidemme toiminnassa mukana tukijoina ja lahjoittajina. Kuukausilahjoittajina (ja nyt kummeina) maksamme järjestöille saman verran kuin kaikki muutkin.

Lähdemme tosiaan loppuviikosta Keniaan tutustumaan Suomen World Visionin toimintaan paikan päällä, ja kummilapsemme tapaamisen ohessa tarkoitus on kertoa mitä kaikkea Suomen World Visionin toimintaan ihan konkreettisesti kuuluu. Suomen World Vision kompensoi kaikki nimissään tehtävät lentomatkat.

Usein puhutaan myös lasten oikeuksista hyväntekeväisyysjärjestöjen mainonnassa ja viestinnässä. Lasten yksityisyyden suojelu on tietysti supertärkeää ja niinpä en jaa tässä kirjoituksessa kummilapsestamme tunnistettavia tietoja. Suomen World Vision pyrkii huomioimaan avustuskohteiden lasten ja aikuisten oikeuksia kaikessa toiminnassa ja päätöksissä, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että heiltä pyydetään aina suostumus kuvien ja tekstien käyttöön ja niiden käyttötarkoitus selitetään. Lasten kohdalla suostumus pyydetään myös huoltajilta. Kaikilla on aina oikeus kieltäytyä valokuvissa esiintymisestä eikä ihmisten saama apu ole siitä riippuvaista.

Viestinnässä pyritään siihen, että avun saajat kuvataan arvokkaasti eikä avuttomina uhreina. Kuvat ja tarinat ovat tärkeitä, sillä suurin osa järjestön tukijoista ei pääse seuraamaan paikan päällä tehtävää kenttätyötä, mutta kuvien ja tarinoiden kautta avun tarpeesta ja työn tuloksista voidaan viestiä ulkopuolelle. Avuntarve pyritään näyttämään todellisuutta kaunistelematta tai dramatisoimatta, sellaisena kuin se on.

***

Toivon, että olen pystynyt avaamaan kummitoimintaa mahdollisimman kattavasti ja herättämään teissä kiinnostusta mukaan lähtemiseen! Kummius on niin helppo tapa auttaa, silti sen vaikutus sekä kummilapsen että yhteisön elämään on valtavan suuri. Voit lukea lisää kummitoiminnasta Suomen World Visionin sivuilta. Jos herää kysymyksiä tai ajatuksia, kommenttilootan puolella sana on vapaa! Ja jos innostut mukaan, olisi ihanaa kuulla siitä ♥

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA